Munuaisensiirto palautti normaalielämän
Sannalla todettiin heti syntymän jälkeen vasemman puolen kutistusmunuainen.
– Se oli kuin sellainen ruttuinen rusina, joka ei koskaan kasvanut, Sanna selittää.
Hän varttui täysi-ikäiseksi ilman mitään vaivaa yhden munuaisensa voimin. Hän muistaa eläneensä ihan tavallisen lapsuuden, joskin hän kävi Oulun yliopistollisessa sairaalassa säännöllisesti seurannassa.
– 18-vuotiaana munuaisessani alkoi näkyä ensimmäisiä hiipumisen merkkejä, josta seurasi ruokavalion sääntelyä, fosforisidonta ja verenpainelääkitys.
Vapaaehtoistoimintaan lähdin mukaan lähinnä sillä ajatuksella, että jos voisin jakaa liikunnallisuutta ja positiivista energiaa sekä auttaa muita. Saan äärettömästi henkistä hyvinvointia ja voimaa jaksaa eteenpäin siitä, jos voin auttaa jotakuta.
Nuorella aikuisiällä Sannalle kehittyi keskivaikea munuaisten vajaatoiminta. Sairaudesta huolimatta hän halusi perustaa perheen, eikä siihen ollut terveydellistä estettä. Sanna alkoi odottaa puolisonsa kanssa heidän esikoistaan.
Arvaamaton menetys oli kuitenkin edessä. Sannan munuainen lakkasi toimimasta raskausaikana ja hän menetti lapsensa. Pian esikoisen hautajaisten jälkeen Sanna aloitti dialyysihoidon, jota teki kolmisen vuotta. Hän valitsi tehdä vatsakalvodialyysia kotona. Hän koki, että näin oli helpompaa käydä töissä ja elää arkea. Puoliso Tero ja pariskunnan Jedi-koira, väsymätön lenkittäjä, ovat olleet Sannan tärkein tuki niin fyysisessä kuin henkisessä toipumisessa.
Vapaaehtoistyöstä voimaa
Dialyysivuosien aikana Sanna ehti kasvattaa kuntoaan. Tuolloin hän löysi myös suomalaisen terveysliikunnan asahin, jota hän harrastaa yhä. Asahi on rentouttavaa joogan kaltaista venyttelyä. Siirron jälkeen Sannan toipuminen eteni hyvin ja hän aloitti myös kuntosaliharjoittelun henkilökohtaisen valmentajan kanssa.
Pohjois-Suomen munuais- ja maksayhdistyksen toimintaan Sanna lähti mukaan pian siirron jälkeen. Hän on löytänyt yhdistyksen vapaaehtoistyöstä mielekästä tekemistä. Sanna on myös kouluttautunut elintapamuutoksissa auttavaksi vertaistukijaksi, joka tukee toista esimerkiksi ruokavalion korjaamisessa tai painonpudotuksessa.
– Vapaaehtoistoimintaan lähdin mukaan lähinnä sillä ajatuksella, että jos voisin jakaa liikunnallisuutta ja positiivista energiaa sekä auttaa muita. Saan äärettömästi henkistä hyvinvointia ja voimaa jaksaa eteenpäin siitä, jos voin auttaa jotakuta.
Saan äärettömästi henkistä hyvinvointia ja voimaa jaksaa eteenpäin siitä, jos voin auttaa jotakuta
Pari vuotta siirron jälkeen Sanna on palautunut takaisin omiin mittoihinsa ajalta ennen terveyden romahtamista ja dialyysia. Oman vartalon takaisin saaminen lääketurvotusten ja nestekilojen jälkeen on tuntunut ihanalta – ja palkitsevalta kuntoilun seurauksena.
Elämä on nyt hyvää arkineen ja kiireineen, mutta oma lapsi on yhä Sannan toiveissa, eikä menetetty esikoinen koskaan unohdu.
Allekirjoita elinluovutuskortti
Paperinen elinluovutuskortti lompakossa on perinteinen ja varma tapa ilmaista oma elinluovutustahtonsa.
Kirjaa OmaKantaan
Elinluovutustahdon voi kirjata OmaKantaan. Omakantaan kirjattu elinluovutustahto näkyy hoitohenkilökunnalle.
Talleta tieto puhelimeesi
Android-puhelimeen voit ladata sovelluskaupoista ilmaiseksi elinluovutuskortti-appin. Tiedot voi kirjata myös puhelimen hätätietoihin.
Kerro tahtosi läheisellesi
Tärkeintä on kertoa tahtonsa läheisilleen. He voivat kertoa sinun tahtosi hoitohenkilökunnalle, kun et itse enää voi.