Maksansiirto ei estä Alinaa urheilemasta
Yhtenä tavallisen oloisena syyskuun perjantaina Alina joutui lähtemään isänsä kanssa päivystykseen, josta hänet lähettiin kotiin potemaan flunssaa. Seuraavana yönä Alina alkoi oksentaa verta ja vanhemmat kiidättivät hänet sairaalaan. Siellä hän joutui pian teho-osastolle. Maanantaina hänet kiidätettiin ambulanssilla Helsinkiin silloiseen Lasten ja nuorten sairaalaan.
Alinan maksa, munuaiset ja perna eivät toimineet. Lääkärit totesivat, että Alina tarvitsee uuden maksan. Syy maksan toiminnan pettämiseen ei ole koskaan selvinnyt.
Alina palasi odottamaan siirtoa kotikaupunkiinsa ja jaksoi jopa käydä koulua.
Jälkeen päin hän on yrittänyt miettiä, miltä tuolloin tuntui.
– Olin kaiketi iloinen, että olin listalla ja sain mahdollisuuden, Alina sanoo.
Alina oli jo syksyn aikana käynyt kerran Helsingissä, kun lääkärit ajattelivat, että sopiva maksa oli löytynyt. Se ei kuitenkaan sopinut siirrettäväksi. Joulukuussa tuli toinen kutsu elinsiirtoon. Sillä kertaa maksa oli kunnossa ja sopiva. Alina sai uuden maksan.
Vanhemmat olivat tuolloin koko ajan Helsingissä, joko vuorotellen tai yhdessä. Viikonloppuisin myös sisarukset kävivät katsomassa Alinaa. Piparkakkutalon rakentaminen oli koko perheen jouluperinne ja siitä haluttiin pitää kiinni tässäkin tapauksessa, joten se tehtiin yhdessä sairaalassa. Jouluksi Alina pääsi kotilomalle ja pian joulun jälkeen hänet kotiutettiin kokonaan.
Olin iloinen, että pääsin elinsiirtolistalla ja sain mahdollisuuden.
Alina oli ennakkoon ajatellut, että toipuminen kestäisi todella kauan. Koulun joululoman päätyttyä loppiaisen jälkeen Alina palasi kuitenkin jo kouluun. Kun hän pääsi kotiin ja kouluun, ja lopulta myös mukaan liikuntatunneille, asiat olivat hyvin. Kesän tullen hän palasi jo takaisin jalkapalloharrastuksen pariinkin, vaikka äiti olikin alkuun vastahankainen.
Alinan sairastaminen oli lyhyt, mutta intensiivinen kausi. Silloin ei osannut tai ehtinyt pelätä. Myöhemmin tapahtumia on voinut käydä läpi potilasjärjestön järjestämissä nuorten tapaamisissa.
Nyt Alinan elämään kuuluu hyvää. Hän nauttii nuoren naisen elämästä ja huolehtii itsestään. Alina käy lukiota toista vuotta.
Alina kokee itse olevansa terve. Hän ei koe elämässään muuta eroa ikätovereihin kuin että hänen pitää ottaa lääkkeet säännöllisesti ja hän käy lääkärissä kontrolleissa ehkä vähän useammin kuin muut.
Jalkapallo on edelleen lähellä sydäntä, vaikka se on jäänyt taka-alalle. Nyt Alina panostaa yleisurheiluun. Tavoitteena on kehittyä urheilijana ja osallistua elinsiirron saaneiden urheilukisoihin MM-tasolla asti. Liikkeessä pitää myös uusi ystävä, Alinan Hilma-koira.
Allekirjoita elinluovutuskortti
Paperinen elinluovutuskortti lompakossa on perinteinen ja varma tapa ilmaista oma elinluovutustahtonsa.
Kirjaa OmaKantaan
Elinluovutustahdon voi kirjata OmaKantaan. Omakantaan kirjattu elinluovutustahto näkyy hoitohenkilökunnalle.
Talleta tieto puhelimeesi
Android-puhelimeen voit ladata sovelluskaupoista ilmaiseksi elinluovutuskortti-appin. Tiedot voi kirjata myös puhelimen hätätietoihin.
Kerro tahtosi läheisellesi
Tärkeintä on kertoa tahtonsa läheisilleen. He voivat kertoa sinun tahtosi hoitohenkilökunnalle, kun et itse enää voi.